Maailmanlaajuisesti meneillään oleva uusiutuvaan energiantuotantoon pohjautuva energiajärjestelmien murros edellyttää järjestelmän joustavuutta lisääviä ratkaisuja. Joustomarkkinoiden käytännön toteutus riippuu ympäröivän markkinan rakenteesta, mutta teknologiset ratkaisut ja palvelumallit ovat räätälöitävissä paikallisten tarpeiden mukaan, mikä luo joustoa tukeville ratkaisuille globaalin ja suuren taloudellisen potentiaalin sisältävän markkinanäkymän.
Uudessa Sähkömarkkinadirektiivissä (EU) 2019/944 yhtenä keskeisenä ajatuksena on asiakkaan roolin korostaminen. Direktiivin määrittelemän “aktiivisen asiakkaan” lisäksi direktiivi määrittelee energiajärjestelmän osalta uutena toimijana ”kansalaisten energiayhteisöt”, joilla tarkoitetaan ”oikeushenkilöä, joka voi harjoittaa tuotantoa, mukaan lukien uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa tuotantoa, jakelua, toimitusta, kulutusta, aggregointia, energian varastointia, energiatehokkuuspalveluja tai sähköajoneuvojen latauspalveluja tai voi tarjota muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen.” Lisäksi direktiivi edellyttää kansallisen regulaation muuttamista niin, että se mahdollistaa jakeluverkonhaltijalle joustopalveluiden hankinnan hajautettua tuotantoa, energian varastointia ja kulutusjoustoa harjoittavilta toimijoilta sekä kannustaa siihen jakeluverkon käytön tehostamiseksi. Energiayhteisöt ovat osaltaan juurikin toimijoita, jotka näitä joustopalveluita voivat tarjota.
Yhteiskunnan näkökulmasta keskeisen infrastruktuurin, sähköenergiajärjestelmän, toimintaan liittyvä liiketoiminta tulee olla kaikkien toimijoiden osalta kestävällä pohjalla sisältäen myös asiakkaat sekä uutena EU:n Sähkömarkkinadirektiivin määrittelemänä energiajärjestelmän toimijana energiayhteisöt, jotka tulee integroida osaksi koko energiajärjestelmää siten, että siinä huomioidaan:
- täysimääräisesti uusiutuvan energian mahdollistuminen sisältäen myös paikalliset aktiivisten asiakkaiden ratkaisut
- energiajärjestelmän tarvitsemat joustot keskitetyn uusiutuvan energian lisäämisen mahdollistamiseksi sisältäen yksittäisiä laitteita suuremmat ja todennettavat joustokokonaisuudet
- kokonaisjärjestelmän resurssitehokkuus sisältäen tuotantoresurssien ja sähkön käytön optimoinnin sekä sähköverkon investoinnit ja käyttövarmuuden hallinnan
- asiakkaat (kansalaiset ja yritykset) energiajärjestelmän keskeisinä toimijoina
- sektori-integraation mahdollistamisen sisältäen ”energian kiertotalouden”
- vientiliiketoiminnan vaatiman teknologiakehityksen uudelle globaalille markkinasegmentille
Tämä vaatii myös lainsäädännöltä uudenlaista joustavuutta uusien innovaatioiden mahdollistamiseksi.